Pirulainen nimittäin tuottaa minulle päänvaivaa! Ostin sen muutama kuukausi sitten Kodin Terrasta ja siellä sen nimi oli yksinkertaisesti vain "Viherkasvi". Se tuli kuitenkin nätissä ruukussa ja muutenkin oli ihanan tuuhea, joten otin sen mukaan. Jälkikäteen olen etsinyt sitä vaikka mistä kasvioppaista - tuloksetta. Serkkuni viherpeukalona teki omat arvelunsa ja käski vain kastella sitä ahkerasti. Näin olenkin tehnyt, mutta silti se tuottaa kuivia lehtiä, jotka kaikki kerääntyvät kasvin juurelle. Lehtien katoamista ei huomaa ennen kuin vilkaisee puskan sisään.
Mystistä. Täytyy ostaa lisää multaa ja istuttaa se isompaan ruukkuun. Äitini nimittäin osti täysin samanlaisen kasvin samaan aikaan ja se on jopa kasvanut ilman yhtäkään kuivaa lehteä sylissään. Ainoa ero minun tekemisiini on isompi ruukku. Ennen sitä olisi kuitenkin hirveän kiva tietää, että minkälaista "kyytä" tässä oikein hoivataan...
Sen sijaan samaan aikaan ostettu orkidea voi paksusti. En ole vielä lannoittanut sitä, koska kaksi edellistä orkideaani kuolivat heti lannoittamisen jälkeen, vaikka ostin juurikin näille kukille tarkoitettua lannoitetta! Siitä huolimatta se näyttää tykkäävän elostaan. Juuri ennen kuin on kastelun aika, sen kukat selvästi nahistuvat (daaa...). Kun juuret näyttävät tarpeeksi kuivilta, täytän kylpyhuoneessa ison ruukun vedellä ja upotan kasvin sinne päiväksi tai pariksi. Se selvästi nauttii siitä! Kukat piristyvät aivan silmissä ja juuret pulskistuvat kaikesta siitä nesteestä, jonka se sisäänsä imee. On mukavaa nostaa se "ryypiskelyreissunsa" jälkeen takaisin kirjahyllyn päälle ja ihastella sen eloisuutta.
Saisikohan sitä vihdoin ja viimein aikaiseksi myös joitakin parvekeistutuksia? Niitä ainakin olisi kiva hoitaa... Ehkäpä innostun multapussin oston yhteydessä ja keräilen lisää kasveja hoidettavikseni. Edelleenkään en ole se kuuluisa hortonomi, mutta kyllä sitä joskus sokea kanakin jyvänsä löytää. Ehkä siis minäkin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti